Virheiden kautta voittoon, eli vinkit terassin suunnitteluun

Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon! Pykäsin nimittäin itselleni  viime kesänä terassin. Ensi alkuun ihastelin kätteni töitä, mutta ajan saattoon huomasin lopputuloksessa ikäviä puutteita, jotka olisi voinut välttää huolellisemmalla suunnittelulla. Ajattelinkin jakaa kokemukseni terassin suunnittelusta, jos niistä vaikka voisi olla apua ensi kesän terassiprojekteja suunnitteleville.

Ihan kärkeen tärkein asia: koolla on väliä. Mitä suurempi sen parempi. Eli terassista voi tuskin tehdä liian suurta. Terassilla puuhailu ja grillailu ja chillailu nyt vaan sujuvat mukavammin, kun tilaa on riittävästi. Esimerkiksi jos terassille kaavailee ruokapöytää, terassin leveyden pitäisi olla vähintään kolme metriä. Myös grilli vaatii oman tilansa – eikä se tilantarve nykypäivän supergrilleille todellakaan ole pieni.

Eli ensimmäinen neuvo: rakenna niin suuri terassi kuin lomapakko sallii ja käytettävissä oleva tila tai rakennuspaikka antaa myöten.

Onnistuneen lopputuloksen kannalta on myös erinomaisen tärkeää pohtia, miten terassi sijoittuu rakennuksen ympärille ja mihin suuntiin se avautuu. Itse olin aluksi kovinkin tyytyväinen terassiltani aukeavaan pihanäkymään. Sitten tonttini ja läheisen kävelytien väliseltä kapealta kaistaleelta kaadettiin puut, jolloin paitsi näin kaikki ohikulkijat tulin myös nähdyksi ilman mitään suojaa. Se ei kannusta saunan jälkeiseen vilvoitteluun Aatamin asussa. Pitänee istuttaa syreenejä tai tuijaa tai jotain tontti rajoille.

Siis toinen neuvo: mieti hartaasti, miten terassi sijoittuu suhteessa rakennukseen ja ympäröivään maastoon. Ota näköalojen lisäksi huomioon myös se, tarvitaanko terassilla suojaa vaikkapa auringolta tai tuulelta.

Kulkureittien suunnittelu oli kolmas kohta, jossa kirveeni karahti kiveen omalla terassillani. Osasin kyllä etevästi ottaa huomioon, että sisätiloista on päästävä kätevästi terassille, sekä pukuhuoneesta että oleskelutiloista. Sen sijaan en tullut ajatelleeksi, että aivan yhtä tärkeää on päästä kulkemaan terassilta helposti suoraan pihalle, kulkematta sisätilojen kautta. Kulkuyhteyden puuttuminen pihalta terassille ottaa koppaan päivä päivältä pahemmin, sillä ilman sitä terassin toimivuus ei ole paras mahdollinen.

Kolmas neuvo olkoon: varmista sekä sujuva kulku sisätiloista terassille että luonteva ja turvallinen kulku terassilta pihamaalle. Luontoon on hyvä välillä mennä.

Terassista haaveilevan kannattaa myös muistaa, että ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Nuukuuspäissäni säästin nimittäin itse väärässä  kohdassa eli perustuksissa. Ajattelin, että kun hankkimani terassilauta oli melko järeää, vähän harvempikin koolaus riittäisi tukevaan lopputulokseen. Ei riittänyt. Notkuu. Ketuttaa.

Joten neljäs neuvo: rakenna perustukset huolella ja tee koolausten väleistä riittävän tiheät. 28 mm paksua lautaa käytettäessä koolausten maksimiväli on 60 cm, joskaan ei haittaa vaikka olisi tiheämpääkin.

Tässä kohdin voi lohduttaa minua sääliviä lukijoita. Ei terassiprojektissani sentään kaikki mennyt munilleen. Terassikannen materiaalivalinta meni nimittäin nappiin. Puntaroin huolella eri vaihtoehtoja. Komposiitin muovisuus tuntui vieraalta, ja kestopuun myrkyt pelottivat. Siperianlehtikuustakin punnitsin, mutta lopulta päädyin lämpökäsiteltyyn mäntyyn, jonka tumma sävy on lämmin ja kaunis. Lisäksi lämpökäsittely parantaa puun lahon- ja säänkesto-ominaisuuksia sekä vähentää sen kosteuselämistä. Ainakin jos uskomme asiantuntijoita – ja miksi emme uskoisi.

Viides ja viimeinen neuvo onkin: suosi terassillasi lämpökäsiteltyä puuta. Se on hvväksi sinulle ja luonnolle.

Vielä ihan loppuviimetteeksi yksi bonusvinkki. Kaikkeen tekemiseen menee aina kolme kertaa enemmän aikaa kuin on kaavaillut. Siksi terassin suunnittelu kannatta aloittaa heti eikä viidestoista päivä ja ryhtyä hommiin heti, kun kelit sallivat. Ensi kuun jälkeen kun on jo toukokuu, ja sehän on melkein jo kesä.