Puun voimat ja saunan luonne

Saunan luonne syntyy monien mielestä erilaisten sisustuksellisten ratkaisujen kautta. Mietitään lauteen muotoa ja paneelien leveyttä ja vertaillaan kiukaita. Toki nämä vaikuttavat siihen, millainen sauna on. Viime saunareissulla päässä alkoi kuitenkin pyöriä itsepintainen ajatus, että saunan luonne syntyy myös sellaisesta, mitä emme voi silmin nähdä emmekä käsin kosketella –nimittäin saunassa käytetyn puun salaisista voimista.

Metsän ja puiden palvonta on ollut suomalaisuutta jo vuosisatoja. Puut ovat kuuluneet kiinteästi vuodenkiertoon. Koivut ovat tuoneet onnea juhannukseen, ja vihreänä loistavat kuusenoksat ovat antaneet voimaa talveen.

Suomessa on itse asiassa kautta aikojen uskottu, että lähes kaikilla puilla on erilaisia voimia –sekä hyviä että pahoja. Aloinkin pohtia, että vaikuttavatko nämä geeneihimme iskostuneet uskomukset siihen, miten koemme tietyn saunan. Luoko haapa erilaisen tunnelman kuin tervaleppä? Enkä nyt siis puhu vain värisävystä.

Niinpä piti saunan jälkeen vilvoitellessa heittäytyä kansatieteellisen kirjallisuuden pariin ja selvittää, millaisia voimia suosituimpien saunassa käytettävien puiden ytimessä lymyilee.

Haapa on herkkääkin herkempi puu. Tuttu sanonta ”vapisee kuin haavanlehti” ei viittaa ainoastaan pelokkuuteen vaan myös ylenpalttiseen tunteellisuuteen. Valkoinen haapa on viaton eikä tee numeroa itsestään. Haapa on lempeä. Sitä on pidetty elämän puuna, joka ei vaadi paljoakaan ympäristöltään, mutta joka on valmis antamaan sitäkin enemmän. Oiva valinta saunaan siis.

Mänty puolestaan henkii voimaa. Samaten uhkuvat väkevyyttä nimet honka ja petäjä, joilla se myös tunnetaan. Mänty ei kavahda karujakaan kasvuolosuhteita, vaan seisoo ylväänä niin metsässä kuin tuntureilla ja luodoilla. Mänty kestää rajuimmatkin myrskyt ja paksun kaarnansa ansiosta jopa metsäpalot. Eipä ihme, että muinaiset suomalaiset ovat palvoneet mäntyä yhtä väkevästi kuin karhua. Mänty on luonnikas valinta saunaan, mutta sen alkukantainen voima kannattaa taltuttaa lämpökäsittelyllä, joka poistaa saunassa harmillisen pihkan, mutta säilyttää sen jylhyyden.

Sana leppä on itämerensuomalaisissa kielissä tarkoittanut puulajin lisäksi verta. Nimen ymmärtää, kun katsoo haavoittunutta leppää, joka alkaa punoittaa verevänä. Kahdesta leppälajistamme harmaa- ja tervalepästä vain jälkimmäistä on käytetty tarvepuuna. Kauneutensa ja työstettävyytensä ansiosta tervaleppä on ollut varsin arvostettu puulaji. Harmaalepästä puolestaan on käytetty myös vähemmän mairittelevaa nimeä paskaleppä, mikä kertonee, ettei se juurikaan ole puuseppien käsissä kiertänyt.

Lepällä on uskottu olevan yhteys tuonpuoleisiin voimiin ja metsänväkeen. Uskottiinpa sen olevan suorastaan metsänhaltian oma puu, joten sitä on kunnioitettu pyhänä.

Tulenpunaisen sydänpuunsa ansiosta leppää on pidetty lemmenpuuna. Tarinat kertovat, että syöttämällä vastahakoiselle lemmenkohteelle lepänkuorta saa tämän tulisesti rakastumaan taian tekijään. Mene ja tiedä, mutta ehkäpä juuri tämä sielukkuus tekee tervalepästä oman suosikkini.

Eli kyllä. Puulla on luonne, ja tuo luonne lyö leimansa myös siihen, millainen on saunan henki. Herkkää haapaa, sielukasta tervaleppää, voimallista mäntyä vai jotain ihan muuta –valitse vaikka oman luonteesi mukaan.

Löylyn henki on saunahullu suomalainen, joka blogissaan kertoo, mitä kaikkea on saunoessaan pohdiskellut.

Kurkista sisustussuunnittelija Heli Virtasen Karava-saunaan!

maalis 6, 2025 | Puun sielu

Kurkista sisustussuunnittelija Heli Virtasen Karava-saunaan!Sisustussuunnittelija Heli Virtanen Iloa360-suunnittelutoimistosta on suunnitellut yhteistyössä Karavan kanssa lukuisia erityylisiä saunoja. Videolla Heli kertoo saunan suunnittelun periaatteista,...